HYVINKÄÄN SEUDUN
KILPIRAUHASYHDISTYS RY

 

 

Etusivu>Oikea hoito


Löydät kaikista kilpirauhassairauksista paljon tietoa kohdan Linkkejä kautta, siellä tietoa myös muista kilpirauhasen sairauksista.
***

Tässä Potilas-lehdessä toukokuussa 2008 julkaisemamme artikkeli vajaatoiminnan hoidosta.

KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTA VAATII HYVÄÄ HOITOA

Kilpirauhanen säätelee ihmisen aineenvaihduntaa eli elimistön moottoria. Vajaatoiminnassa moottori käy heikommin, mikä aiheuttaa sekä fyysisiä että psyykkisiä ongelmia. Vajaatoiminnan oireita tai seurauksia ovat esimerkiksi väsymys, saamattomuus, painon nousu ja sosiaalisten taitojen heikkeneminen. Tuoreen tiedon mukaan vajaatoiminta altistaa myös sydän- ja verisuonisairauksille.

Vajaatoiminta etenee hitaasti ja sitä on siksi vaikea itsekään havaita. Tietoisuus sairaudesta on Suomessa yhä useimmiten heikkoa lääkärikunnan keskuudessa. Lääkitys tai lääkkeenottokaan ei ole ihan niin yksinkertaista kuin annetaan ymmärtää.

Lääkitys

Kilpirauhasen vajaatoimintaan määrätään Suomessa tyroxinia eli T4-hormonia. Osa T4:stä muuntuu elimistössä T3:ksi, joka on toinen tärkeä kilpirauhashormonimme.

Lääkitys otetaan aamulla veden kera tyhjään vatsaan 20 minuuttia ennen ruokaa tai kahvia. Annostuksen tulisi olla joka päivä sama, koska erilaiset päiväannokset rasittavat elimistöä. Sopivan annoksen löytäminen voi olla haastavaa ja saattaa vaatia tablettien halkomista.

Tyroxinin imeytymistä heikentää rauta, kalkki, kolesterolilääkkeet ja mahahapon eritystä estävät lääkkeet, joita suositellaan otettavaksi aikaisintaan 4 tunnin kuluttua kilpirauhaslääkkeistä.

Lääkitys saattaa korjata arvot muutamassa kuukaudessa, mutta olon parantumiseen saattaa mennä yli vuosikin. Osa potilaista tuntee tarvitsevansa kylmänä ja pimeänä vuodenaikana suurempaa annosta kuin kesällä. Estrogeeni ja raskaus nostavat lääkitystarvetta.

Joskus potilaat voivat riittävästä lääkityksestä huolimatta huonosti. Heillä saattaa olla ongelmia T4:n muuntumisessa T3:ksi. Siihen on olemassa muutamia vaihtoehtoja, joskaan niitä ei aktiivisesti tarjota. Moni vajaatoimintainen tuntee tarvitsevansa myös lisävitamiineja, kuten E-vitamiinia, seleeniä sekä B-vitamiineja. Itse käytän monivitamiineja sekä osan aikaa vuotta lisäksi rautaa, C:tä ja seleeniä.

Seuranta

Kilpirauhasen vajaatoimintaa kannattaa seurata kerran vuodessa, jos ei ole erityisiä ongelmia. Koe otetaan verestä aamuisin klo 8-10, mitä ennen ei syödä lääkettä eikä suositella syömistä tai kahvia.

Vajaatoiminnassa testataan yleensä S-TSH ja S-T4V. S-TSH:n suositellut viitearvot ovat 0,4-4,5. Vajaatoiminnasta kertoo lukemat, jotka ylittävät arvon 4,5. Kroonisessa vajaatoiminnassa potilaat voivat parhaiten arvon ollessa alle 2,5, mikä on myös monissa maissa vajaatoimintadiagnoosin yläraja. Jos arvo alittaa viiterajan, potilaan dementiariski lisääntyy, ja on myös liikatoiminnan vaara. Jotkut ihmiset eivät tahdo päästä töihin, jos S-TSH on yli 1.

S-T4V -koe kertoo mahdollisesta liikatoiminnasta. Sen viitearvot ovat noin 9-19. Liikatoimintaa on arvon ollessa yli 19. Liikatoiminta voi aiheuttaa sydänoireita ja tästä syystä iäkkäämmille ihmisille suositellaan mieluummin pientä vajaatoimintaa.

Eri laboratorioissa viitearvot voivat poiketa jonkin verran erilaisten menetelmien vuoksi.

Vajaatoimintaa sairastavan elämänhallinta tärkeää

Vajaatoimintapotilaskin kaipaa normaalia eli hyvälaatuista stressiä, kuten pulssia nostavaa liikuntaa, elämän iloja ja sopivansuuruisia haasteita. Kilpirauhasen vajaatoiminta lisää kehon stressiherkkyyttä, joten pahanlaatuista stressiä tulee välttää. Se voi aiheuttaa immuunipuolustuksessa suurta haittaa esimerkiksi vastustuskyvyn heikkenemisenä ja altistaa muille autoimmuunitaudeille kuten keliakille, diabetekselle sekä sydän- ja verisuonitaudeille.

Pahanlaatuisen stressin välttäminen onnistuu asettamalla itselleen ja ympäristölleen rajoja, olemalla ottamatta liikaa vastuita, olemalla vaatimatta itseltään liikaa, pitämällä lepotaukoja myös päivän aikana, varmistamalla riittävä ja hyvä yöuni, liikkumalla riittävästi ja käyttämällä alkoholia kohtuullisesti tai vähäisesti. Itse olen kokenut ulkoilun -etenkin metsässä- olevan parasta lääkettä.

Kilpirauhaspotilas saa lisää tietoa ja vertaistukea paikallisista yhdistyksistä, Kilpirauhasliitosta ja internetistä. Hyvinkään Seudun Kilpirauhasyhdistyksen kokoontumisajankohdat kannattaa katsoa etusivulta. Tervetuloa!

Tämä artikkeli perustuu yleiseen tietoon kilpirauhasen vajaatoiminnasta sekä omiin kokemuksiini.

Niina Lehtonen
sihteeri ja vaihtoehto-/yhdistelmälääkkeen käyttäjä

 

 

HYVINKÄÄN SEUDUN KILPIRAUHASYHDISTYS RY

HsK haluaa edistää kilpirauhassairaiden hyvinvointia etsimällä aktiivisesti hyvää hoitoa ja tarjoamalla vertaistukea esimerkiksi keskusteluryhmissä. Pyrimme järjestämään ajoittain lääkäriluentoja.

Toiminta-alue on Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Riihimäki ja Tuusula.


TUKEA JA TIETOA TUKIPUHELIMESTA

Suomen Kilpirauhasliitto tarjoaa valtakunnallista tukipuhelinpalvelua torstaisin klo 18.00-21.00. Liiton tukipuhelimen numero on
p. 050 400 6800.

Tukipuhelin on lomalla heinäkuussa sekä pyhäpäivinä.

© 2008 Hyvinkään Seudun Kilpirauhasyhdistys ry Käyttöehdot